Radonin torjunta: mittaus, radonimuri ja tarjouspyyntö

Milloin tarvitset radonin torjuntaa?

Radon on maaperästä nouseva radioaktiivinen kaasu, joka on Suomessa merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja tupakan jälkeen. Säteilyturvakeskuksen viitearvo olemassa oleville asunnoille on 300 becquereliä kuutiometrissä, ja uusien talojen suunnittelussa tavoitellaan alle 200. Korkeita pitoisuuksia esiintyy erityisesti harjualueilla Salpausselällä, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Hämeessä, mutta radonia voi olla missä tahansa.

Torjuntaa tarvitset, kun mittaustulos ylittää viitearvon. Mittaus kannattaa tehdä myös talon oston yhteydessä, kellarin tai alapohjan remontin yhteydessä sekä silloin, kun ilmanvaihtoa on muutettu. Mittaus tehdään STUKin hyväksymällä purkkimittauksella kahden kuukauden ajan lämmityskaudella syyskuun ja toukokuun välillä.

Mitä radonin torjunta maksaa?

Vuosina 2025-2026 tyypilliset kustannukset ovat:

• Radonmittaus kahdella purkilla analyyseineen: 60-150 euroa
• Radonimuri laatan alle porattuna imupisteineen ja puhaltimineen: 2 000-4 500 euroa
• Radonkaivo pihalle talon viereen: 2 500-5 500 euroa
• Rakenteiden tiivistys, kuten laatan ja sokkelin liittymä sekä läpiviennit: 500-2 500 euroa
• Ilmanvaihdon säätö tai tulo- ja poistoilmakoneen tasapainotus: 200-1 500 euroa
• Radonputkisto uudisrakennuksen laatan alle rakennusvaiheessa: 500-1 500 euroa

Hintaan vaikuttavat alapohjan tyyppi (maanvarainen laatta, ryömintätila vai kellari), mitattu pitoisuus, maaperän ilmanläpäisevyys, imurin sijoitusmahdollisuudet ja sähköpisteen etäisyys. Kotitalousvähennyksen saat asennus- ja sähkötyön osuudesta, koska kyse on olemassa olevan kodin korjaustyöstä.

Näin kuvaat työn tarjouspyynnössä

Ilmoita mittaustulos ja mittausajankohta sekä missä huoneissa purkit olivat. Kerro talon rakennusvuosi, alapohjan tyyppi, lämmitysmuoto ja ilmanvaihto: painovoimainen, koneellinen poisto vai tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla. Ilmanvaihdon tyyppi vaikuttaa suoraan siihen, mikä torjuntakeino toimii.

Kuvaile maaperä, jos tiedät sen: sora ja hiekka läpäisevät ilmaa hyvin, savi huonosti. Kerro, onko talossa kellari tai ryömintätila ja missä alapohjassa on läpivientejä, kuten viemäri, vesijohto tai lämpökaivon putket. Jos talo on rakennettu 2000-luvulla, siinä voi olla valmis radonputkisto laatan alla, jonka pää on usein tulpattuna ulkoseinällä tai ullakolla. Mainitse, jos löydät sen.

Ilmoita talon pinta-ala ja kerrosten määrä sekä paikka, johon puhaltimen voi sijoittaa niin, ettei sen ääni häiritse. Kerro myös, onko lähellä sähköpistettä.

Tarjousten vertailu ja tekijän valinta

Hyvä tarjous perustuu kohteen tarkasteluun ja kertoo, mihin pitoisuuteen pyritään ja miten tulos varmistetaan jälkimittauksella. Kysy, antaako yritys takuun pitoisuuden alenemisesta ja mitä tapahtuu, jos tavoitteeseen ei päästä ensimmäisellä toimenpiteellä. Selvitä, kuka tekee sähkötyöt: puhaltimen kytkentä kuuluu rekisteröidylle sähköurakoitsijalle.

Kysy puhaltimen melutasosta ja sähkönkulutuksesta, sillä laite käy jatkuvasti vuosia. Pyydä referenssejä samantyyppisistä taloista ja tarkista, että yritys on kaupparekisterissä ja ennakkoperintärekisterissä. Radonkaivo pihalla tai imuri laatan alla ei yleensä vaadi rakennuslupaa, mutta taloyhtiössä tarvitaan yhtiön lupa ja pohjavesialueella kannattaa varmistaa kunnan kanta.

Torjuntakeinot lyhyesti

Radonimuri on tehokkain keino maanvaraisen laatan taloissa. Laattaan porataan yksi tai useampi imupiste, joista poistopuhallin imee maaperän ilmaa laatan alta ja puhaltaa sen ulos katon yläpuolelle. Pitoisuus laskee yleensä 70-90 prosenttia. Radonkaivo tekee saman talon ulkopuolelta: pihalle kaivetaan 3-5 metrin syvyinen kuoppa, johon asennetaan imuputki ja puhallin. Se sopii läpäisevään sora- ja hiekkamaahan.

Tiivistys täydentää imuria: laatan ja sokkelin liittymä sekä läpiviennit tiivistetään elastisella massalla, jotta radon ei löydä uutta reittiä sisään. Ryömintätilaisessa talossa tuuletuksen tehostaminen ja alapohjan tiivistys riittävät usein. Ilmanvaihdon tasapainotus kannattaa aina, mutta yksin se harvoin riittää korkeissa pitoisuuksissa.

Yleisimmät virheet radonin torjunnassa

Ensimmäinen virhe on torjunta ilman kunnollista mittausta. Lyhyt viikonlopun mittaus tai kesällä tehty mittaus antaa liian pienen tuloksen, koska radonpitoisuus on talvella korkeimmillaan. Toinen virhe on pelkän ilmanvaihdon lisääminen: koneellinen poisto ilman riittävää korvausilmaa lisää alipainetta ja voi imeä maaperästä lisää radonia sisään.

Kolmas on imupisteen väärä sijainti. Jos laatan alla on tiivis savi tai kalliota, yksi imupiste ei riitä, vaan tarvitaan useampi tai pihalle sijoitettu radonkaivo. Neljäs on jälkimittauksen unohtaminen: ilman sitä et tiedä, toimiiko ratkaisu.

Aikataulu ja vuodenaika

Mittaa talvella, torjuntatyö keväällä tai kesällä ja tarkista tulos seuraavalla lämmityskaudella. Itse asennus kestää 1-3 päivää. Torjuntayrityksillä on kiireisin aika kevättalvella, kun mittaustulokset valmistuvat, joten tarjouspyyntö kannattaa lähettää heti tuloksen saavuttua. Radonkaivo pihalle vaatii sulan maan.