Salaojaremontti: milloin salaojat pitää uusia ja mitä se maksaa

Salaojien käyttöikä rakennuksen iän mukaan

Ennen 1960-lukua rakennetuissa taloissa salaojia ei välttämättä ole lainkaan. Kellarin seinät saatettiin tiivistää bitumilla, mutta varsinaista salaojajärjestelmää ei asennettu. Näissä taloissa salaojien rakentaminen alusta alkaen on usein ainoa ratkaisu kosteusongelmiin.

1960–70-luku: Salaojat tehtiin tyypillisesti tiiliputkesta tai betonisista puolikkaista. Käyttöikä oli 30–40 vuotta, joten nämä ovat jo lähes poikkeuksetta uusimisen tarpeessa. Tiilisalaojat tukkeutuvat hienoaineksesta ja juurista.

1980-luku: Muovisalaojat yleistyivät. PVC-putki kestää 40–50 vuotta, mutta asennusvirheet (väärä kallistus, puuttuva salaojasoraa) lyhentävät käyttöikää. Tarkistuskaivot puuttuvat usein.

1990-luku ja uudemmat: Tuplamantteliputki suodatinkankaalla on nykystandardi. Käyttöikä 50+ vuotta oikein asennettuna. Tarkistuskaivot jokaisessa nurkassa mahdollistavat huollon ja tarkastuksen.

Perusmuurin lämmöneristys – alueen ja paksuuden merkitys

Salaojien uusimisen yhteydessä perusmuuriin asennetaan aina vedeneristys ja lämmöneristys. Eristeen paksuus riippuu alueen mitoittavasta pakkasmäärästä:

Etelä-Suomi (vyöhyke I–II): Perusmuurin eristys vähintään 100 mm EPS-levyä pystysuunnassa ja 50–100 mm vaakasuunnassa routaeristeen. Keski-Suomi (vyöhyke III): 120–150 mm pystyeristettä ja 100 mm routaeriste ulottuen 1,0–1,2 m perustuksen ulkopuolelle. Pohjois-Suomi (vyöhyke IV): 150–200 mm pystyeristettä ja 100–150 mm routaeriste ulottuen 1,5 m perustuksen ulkopuolelle.

Nurkkien erityiskäsittely: Rakennuksen nurkat ovat kylmimmät kohdat, koska kylmä pääsee tunkeutumaan kahdesta suunnasta. Nurkissa routaeristeen paksuutta kasvatetaan 1,5-kertaiseksi ja leveys ulotetaan 1,5-kertaiseksi verrattuna suoraan seinälinjaan. Esimerkiksi jos suoralla seinällä eriste on 100 mm / 1,0 m leveä, nurkissa käytetään 150 mm / 1,5 m leveää eristystä.

Salaojien etäisyys ja syvyys perustuksista

Salaojaputki asennetaan perustuksen ulkopuolelle siten, että putken yläpinta on vähintään 200 mm anturan alapinnan alapuolella. Tämä varmistaa, ettei pohjavesi nouse anturan tasolle. Putken etäisyys perusmuurista on tyypillisesti 300–500 mm.

Salaojien ympärille asennetaan pesttyä salaojasoraa (raekoko 6–16 mm tai 8–16 mm) vähintään 200 mm putken ympärille joka suuntaan. Soran ja maaperän väliin asennetaan suodatinkangas, joka estää hienoaineksen kulkeutumisen sorakerrokseen ja putken tukkeutumisen.

Kallistus: salaojissa vähintään 0,5 % kallistus (5 mm/m) kohti kokoojakaivoa. Liian loiva kallistus aiheuttaa hienoaineksen kertymistä putkeen.

Mitä salaojaremontissa tehdään?

Työvaiheet ovat: kaivuu perustuksen viereltä (1,5–2,5 m syvyys), vanhan eristyksen ja vedeneristyksen poisto, perusmuurin tarkistus ja korjaus, uuden vedeneristyksen asennus (bitumikermillä tai levytuotteella), lämmöneristyksen asennus, salaojaputken ja soran asennus, tarkistuskaivojen asennus (jokaiseen nurkkaan + 10 m välein), routasuojauksen asennus ja maan täyttö sekä piharakenteiden palautus.